Levyraati on yksi Suomen televisiohistorian ikonisimmista formaateista. Ensimmäisen kerran vuonna 1961 esitetty ohjelma on ehtinyt vuosikymmenten aikana viihdyttää suomalaisia lukemattomilla musiikkikappaleilla, joita raadit pisteyttävät ja ruotivat suorasanaisesti. Vaikka formaatti on kokenut monia muutoksia ja taukoja, sen perusajatus on säilynyt: musiikkia arvioidaan, keskustellaan ja arvotetaan.
Levyraati kappaleet eivät ole vain musiikkia — ne ovat kulttuuria, keskustelunaiheita ja ajan henkeä heijastavia teoksia. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten levyraadin kappaleet valitaan, millaisia biisejä ohjelmassa on kuultu eri vuosina, ja miten ohjelma on sopeutunut nykymusiikin kentälle.
Levyraadin historia ja kappaleiden valintaprosessi
Levyraati sai alkunsa Yleisradiossa, ja alkuperäinen juontaja Jaakko Jahnukainen toi ohjelmaan rennon, mutta asiantuntevan otteen. Ohjelman formaatti oli yksinkertainen mutta tehokas: viisi musiikkikappaletta soitettiin raadille, joka koostui musiikkiin perehtyneistä henkilöistä. Jokainen kappale sai pisteitä asteikolla 1–10, ja keskustelua syntyi jokaisen esityksen jälkeen.
Miten levyraati kappaleet valitaan?
Nykyisessä MTV3:n versiossa, joka palasi ruutuun vuonna 2024, kappalevalinnoista vastaa ohjelman toimituskunta, joka pyrkii luomaan monipuolisen kattauksen eri genrejä ja tyylejä. Tavoitteena on esitellä uusia julkaisuja, nostaa esiin kotimaisia ja kansainvälisiä nimiä sekä herättää keskustelua.
Levyraati kappaleet ennen ja nyt
Klassikkovuodet 1960–1990
Varhaisina vuosikymmeninä Levyraadissa soitettiin usein sen hetken tuoreimpia iskelmä- ja pop-kappaleita. Ohjelma vaikutti vahvasti musiikkimakuun Suomessa ja oli tärkeä väylä uusille artisteille.
Tunnettuja esimerkkejä levyraati kappaleista tältä ajalta:
- Marion – ”El Bimbo”
- Kirka – ”Hetki lyö”
- Eppu Normaali – ”Murheellisten laulujen maa”
Näiden aikakausien kappaleet ovat jääneet monien mieleen ja vaikuttaneet suomalaiseen populaarikulttuuriin laajasti.
Modernit kaudet: 2000-luvulta eteenpäin
Uudistuneessa levyraadissa kappaleet ovat selkeästi monimuotoisempia: mukana on räppiä, metallia, elektronista musiikkia ja jopa kansainvälisiä indie-hittejä. Tämä heijastaa myös nykykuuntelijoiden monipuolistunutta musiikkimakua.
Esimerkkejä vuoden 2025 Levyraati kappaleista
Vuoden 2025 aikana Levyraadissa on kuultu seuraavia kappaleita, jotka herättivät laajaa keskustelua:
Jakso 29.3.2025
- Mira Luoti – ”Ihan vaan ihminen”
Henkilökohtainen kappale, joka sai raadilta ristiriitaisen vastaanoton: toiset ylistivät tunteikkuutta, toiset moittivat sovitusta. - The Rasmus – ”Creatures of Chaos”
Legendaarinen bändi uudella otteella. Kappale jakoi raadin: nuoremmat jäsenet antoivat korkeat pisteet, konkarit jäivät kylmiksi. - Ex Tuuttiz feat. Eevil Stöö – ”Ylimäärästä taskus”
Räppiä täynnä alakulttuuriviittauksia. Hauska ja omaperäinen biisi, mutta ei kaikkien makuun.
Jakso 22.3.2025
- Erja Lyytinen – ”Smell The Roses”
Bluesrockin mestari iski jälleen kultasuoneen. Raati piti kappaletta kansainvälisesti vahvana. - Wardruna – ”Hertan”
Norjalainen folk metal -yhtye toi mukanaan mystiikkaa ja taianomaisuutta. Vaikka osa raadista vierasti genreä, kokonaisuus arvioitiin rohkeaksi.
Levyraati kappaleet osana suomalaista kulttuuria
Levyraadin musiikkivalinnoilla on ollut huomattava vaikutus kotimaisen musiikin tunnettuuteen. Moni artisti on saanut nostetta ohjelmasta – ja toisaalta jotkut ovat saaneet osakseen tiukkaa kritiikkiä, joka on jäänyt historiaan.
Esimerkkejä vaikutuksesta:
- PMMP: Sait alkuaikanaan kritiikkiä, mutta nousi nopeasti suureen suosioon. Levyraati antoi näkyvyyttä.
- Vesala: Hänen soolouransa kappaleet ovat olleet usein esillä ohjelmassa ja keränneet kiitosta sekä pisteitä.
Mitä Levyraati kappaleet kertovat ajastamme?
Levyraadissa esitetyt kappaleet toimivat ikkunana ajankuvaan. Trendejä voi havaita suoraan raadin valinnoista:
- 2020-luvulla suomiräppi ja urbaani pop ovat olleet vahvasti esillä.
- Kansainväliset vaikutteet näkyvät yhä selkeämmin kappaleiden tuotannossa.
- Myös viihteellisemmät ja huumorilla maustetut kappaleet, kuten Ex Tuuttiz, saavat huomiota.
Levyraati ja yleisön suosikit
Vaikka Levyraati perustuu raatilaisten arvioihin, myös yleisöllä on oma äänensä. Sosiaalinen media käy kuumana jokaisen jakson jälkeen, kun katsojat arvioivat esitetyt kappaleet.
Monet kappaleet ovat nousseet Spotify-listoille ohjelman jälkeen, mikä kertoo formaatin säilyneestä vaikuttavuudesta. Levyraati kappaleet siis edelleen vaikuttavat siihen, mitä suomalaiset kuuntelevat.
Mikä tekee hyvästä levyraati kappaleesta unohtumattoman?
Raadin mielestä toimiva levyraati kappale täyttää ainakin seuraavat kriteerit:
- Selkeä ja mieleenjäävä melodia
- Omaperäinen tuotanto tai sovitus
- Herättää tunteita ja keskustelua
- Soveltuu formaattiin: ei liian pitkä, ei liian monotoninen
Tulevaisuus: Levyraati kappaleet vuonna 2030?
Voidaan ennustaa, että ohjelma jatkaa laajenevalla tyylikirjolla. Uudet artistit, kuten TikTokista tunnetut nimet tai tekoälyllä tuotettu musiikki, saattavat löytää tiensä ohjelmaan.
Myös vuorovaikutus yleisön kanssa voi kasvaa – ehkä tulevaisuudessa katsojat voivat äänestää ennakkoon, mitkä kappaleet pääsevät raadin kuultavaksi?
Yhteenveto
Levyraati on yhdistelmä nostalgista formaattia ja ajankohtaista musiikkia. Kappaleet, joita ohjelmassa esitetään, heijastavat yhteiskunnan ja musiikkimaailman muutoksia. Ne tarjoavat katsauksen siihen, mitä suomalaiset kuuntelevat — ja mikä puhuttaa.
Olipa kyseessä uusi tulokas tai pitkän linjan artisti, Levyraati toimii edelleen tärkeänä estraadina. Ja koska musiikki on tunteita herättävä ja keskustelua synnyttävä taidemuoto, ei ole ihme, että Levyraati kappaleet kiinnostavat suomalaisia vuodesta toiseen.
