Suomalaiset viettävät yhä enemmän aikaa verkossa – ja syitä siihen on monia.
Työn ja opiskelun digitalisoituminen on vain alkusoittoa, sillä vapaa-ajankin toiminnot siirtyvät kiihtyvällä vauhdilla nettiin. Some, suoratoisto, pelit ja erilaiset digipalvelut täyttävät monien arjen tauot ja illat. Mutta mitä kaikkea suomalaiset oikeastaan tekevät netissä vuonna 2025? Tässä katsaus suosituimpiin verkkotottumuksiin ja ilmiöihin, jotka puhuttavat juuri nyt.
Pelaamisen uudet muodot
Pelaaminen ei ole enää vain lasten ja teinien ajanvietettä, vaan sen monimuotoisuus on laajentanut kohderyhmiä rajusti. Suomalaiset pelaavat nykyisin mobiililaitteilla, tietokoneella, konsoleilla – ja yhä useammin myös rahapelejä. Pelaamisesta on tullut sekä viihdyttävä harrastus että sosiaalinen kokemus, jossa yksin tai kavereiden kanssa kilpaillaan, rakennetaan, ratkotaan ja rentoudutaan. Pelaaminen tarjoaa eskapismia arjesta, mutta samalla se voi olla myös äärimmäisen haastavaa ja vaativaa.
Monet pelaavat edelleen klassisia pelejä, kuten FIFAa tai Call of Dutya, mutta samalla kasvaa joukko, joka tykkää käyttää kasinoita netissä. Modernit nettikasinot tarjoavat huomattavasti enemmän kuin kolikkopelit: tarjolla on livepelejä, joissa jakaja toimii reaaliajassa, turnauksia ja VIP-ohjelmia, joissa pelaajat kilpailevat keskenään. Lisäksi pikakasinot eli kasinot ilman rekisteröitymistä tekevät pelaamisesta nopeaa ja helppoa, kun kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, eikä aikaa kulu turhaan tilin vahvistamiseen tai dokumenttien lähettämiseen.
Monelle nettikasino toimii samankaltaisena viihteenä kuin suoratoistopalvelut tai tavalliset videopelit. Vaikka rahapelaamiseen liittyy aina riskejä, monille se on osa laajempaa digitaalista ajanvietettä, jossa nautitaan grafiikasta, pelimekaniikasta ja mahdollisuudesta voittaa. On hyvä muistaa, että vastuullinen pelaaminen on olennainen osa kokemusta – ja suomalaiset ovat tunnetusti melko järkeviä rahankäyttäjiä, vaikka tilastot toisinaan muuta väittäisivätkin.
Suoratoistopalvelut hallitsevat arki-iltoja
Vielä joitakin vuosia sitten televisio-ohjelmat määrittelivät sen, milloin ja mitä katsottiin. Nyt tilanne on täysin toisenlainen. Suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Yle Areena, Disney+ ja HBO Max, ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisten arjessa – eikä kyse ole enää pelkästään nuorista aikuisista tai tekniikkaan hurahtaneista katsojista. Myös varttuneempi väestö, erityisesti eläkeläiset ja ruuhkavuosia elävät vanhemmat, ovat löytäneet tiensä näihin palveluihin, sillä ne tarjoavat paitsi valinnanvapautta, myös mahdollisuuden suunnitella omaa viihdettä täysin omien aikataulujen mukaan.
Etenkin kotimaiset sarjat ja dokumentit ovat nostaneet suosiotaan: Ylen Areenassa nähdyt sarjat, kuten Munkkivuori ja Aikuiset, ovat keränneet kymmenien tuhansien katselukertoja jo julkaisupäivinä. Myös kansainväliset menestykset, kuten The Crown, Stranger Things tai The Bear, keräävät edelleen laajoja yleisöjä Suomessa. Mielenkiintoista on se, että yhä useampi suomalainen ei edes omista perinteistä televisiota. Tämä kehitys on osaltaan muuttanut koko kodin dynamiikkaa. Television äärellä ei enää kokoonnuta tiettyyn aikaan, vaan jokainen perheenjäsen saattaa kuluttaa omaa sisältöään eri huoneissa, eri laitteilla ja eri aikaan.
Yhä useammin suoratoistopalveluiden käyttö yhdistyy johonkin muuhun toimintaan – taustaviihteenä ruoanlaiton, siivouksen tai jopa työskentelyn lomassa. Samalla nousussa ovat myös binge-watching-ilmiöt, joissa kokonaisia tuotantokausia ahmitaan yhdeltä istumalta. Tämä kertoo paitsi siitä, että tarjontaa on paljon, myös siitä, että tarinankerronnan vetovoima on säilynyt, vaikka formaatti onkin muuttunut. Kun jokainen ilta voi olla oma elokuvafestivaalinsa, ei ole ihme, että perinteinen lineaarinen televisio alkaa jäädä historiaan.
Instagramin, TikTokin ja Facebookin rooli arjessa
Sosiaalinen media on kasvanut pienestä hupikanavasta erottamattomaksi osaksi arkipäivää, ja sen rooli suomalaisten elämässä on tänä päivänä laajempi kuin koskaan. Instagramin kautta seurataan tuttujen ja tuntemattomien elämää, TikTokin algoritmit tarjoavat loputonta viihdettä ja inspiraatiota, ja Facebookin ryhmät sekä paikalliset puskaradiot ovat edelleen yllättävän aktiivisia, etenkin pienemmillä paikkakunnilla. Sosiaalinen media ei ole enää pelkkää kuvien selaamista tai meemien jakamista. Se on kokonainen alusta, jossa ihmiset hakevat yhteisöllisyyttä, tietoa, vertaistukea ja näkyvyyttä omille ajatuksilleen.
TikTok on erityisesti nuorten aikuisten ja teini-ikäisten suosiossa, mutta myös yli kolmekymppiset ja vanhemmatkin ovat löytäneet tiensä sinne. Alustan koukuttavuus perustuu sen ytimekkääseen, visuaaliseen ja usein humoristiseen sisältöön, joka ei vaadi käyttäjältä suurta keskittymistä tai pitkää sitoutumista. Tämä tekee siitä täydellisen ajanvietteen bussiin, kahvitauolle tai illalla ennen nukkumaanmenoa. Samalla somekanavat toimivat myös uutislähteinä – esimerkiksi Twitterin (nykyisin X:n) kautta leviävät monet uutiset nopeammin kuin perinteisissä medioissa.
Toisaalta some aiheuttaa myös paineita. Kuvien muokkaaminen, täydellisten hetkien rakentaminen ja jatkuva vertailu voivat vaikuttaa negatiivisesti erityisesti nuorten itsetuntoon. Monet kokevat tarvitsevansa taukoa somesta, mutta silti palaavat siihen yhä uudelleen. Some on kuin digitaalinen sokeri: helposti nautittavaa ja nopeasti palkitsevaa. Samalla sen rooli yhteiskunnallisten keskustelujen, poliittisten kampanjoiden ja ilmiöiden syntypaikkana on korvaamaton. Se toimii porttina maailmaan, mutta myös peilinä, jossa jokainen näkee oman kuvansa.
