Aikaisemmin suomalainen kasinoreissu tarkoitti käytännössä iltaa Helsingin Casinolla, mutta vuonna 2026 yhä useamman pelaajan kasino löytyy taskusta. Nettikasinopelaaminen on kasvanut läpi 2000-luvun ja 2020-luvulla kasvu on vain kiihtynyt.
Luvut tukevat ilmiötä. Väestökyselyissä rahapelejä ylipäätään pelaa yhä iso osa suomalaisista ja verkossa pelaaminen on vakiintunut tavaksi etenkin työikäisten joukossa. Veikkauksen peleissä suomalaiset häviävät edelleen vuosittain noin miljardin euron luokkaa, mutta samaan aikaan ulkomaiset nettikasinot ovat vieneet yhä suuremman siivun pelaamisesta.
Kivijalkakasinoiden puolella kuva on paljon kapeampi. Suomessa fyysisiä kasinoita on ollut käytännössä vain kaksi: Helsingin Casino ja Tampereelle Nokia Arenan yhteyteen avattu kasino, joka ehti toimia vain pari vuotta.
Tampereen kasino avattiin joulukuussa 2021 ja suljettiin joulukuussa 2023, mikä kertoo aika karulla tavalla siitä, missä kasinopelaamisen painopiste tällä hetkellä on.
Nettikasinopelaaminen kasvussa läpi 2000-luvun
Nettikasinopelaamisen kasvu Suomessa alkoi jo 2000-luvun alussa ja kiihtyi toden teolla 2010-luvulla. Nyt 2020-luvulla pelaaminen on siirtynyt yhä selkeämmin verkkoon ja ennen kaikkea puhelimeen.
Laaja muutos näkyy myös väestötasolla. Tuoreimpien väestötutkimusten mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista on pelannut rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana, ja verkossa pelaaminen on vakiintunut osaksi tätä kokonaisuutta.
Toinen hyvä mittari kasvulle on se, miten iso osa rahapelirahoista liikkuu jo digikanavissa. Veikkauksen omissa raporteissa digitaalisen kanavan osuus rahapelikatteen muodostumisesta on noussut niin, että yli puolet kertymästä tulee jo verkosta.
2020-luvun puolivälissä digikanavan osuus on pyörinyt monissa katsauksissa noin 55–60 prosentin tuntumassa. Kun tämä yhdistetään siihen, että ulkomaiset toimijat keräävät suomalaisten peli-euroja Veikkauksen ulkopuolelle, kuva on erittäin selkeä.
Kasvua selittää ennen kaikkea käytännön arki. Nettikasinolle pääsee ympäri vuorokauden, pelivalikoima on valtava ja maksaminen helpottui ratkaisevasti, kun talletukset ja kotiutukset alkoivat tapahtua käytännössä reaaliajassa. Kasinoihin erikoistunut nopeakotiutus.fi kertoo, että jo yli puolet uusista julkaistavista nettikasinoista toimii pikana verkkopankkitunnuksilla.
Suomen kasinotarjonta on erittäin rajattua
Suomessa kivijalkakasinoiden tarjonta on poikkeuksellisen suppea. Tällä hetkellä maassa on vain yksi varsinainen kivijalkakasino: Helsingin Casino, joka toimii Helsingin ydinkeskustassa.
Sen lisäksi rahapelaamista tapahtuu Veikkauksen omissa pelipisteissä, pelisaleissa sekä markettien ja huoltoasemien automaateilla, mutta varsinaisia kasinoita ei muualla kuin pääkaupungissa ole.
Helsingin Casino avattiin alun perin jo vuonna 1991, ja se on ollut pitkään Suomen kasinokulttuurin ainoa symboli. Casino sijaitsi aiemmin Rautatientorin laidalla ja siirtyi nykyisiin tiloihinsa Mikonkadulle vuonna 2004. Tarjonta on kansainväliseen mittakaavaan verrattuna melko rajattu: pöytäpelien määrä on pieni, pelivalikoima on tiukasti säädelty ja aukioloajat ovat olleet perinteisesti rajoitetumpia kuin monissa muissa Euroopan kasinoissa.
Kävijämäärät kertovat myös osaltaan tilanteesta. Helsingin Casino on kerännyt parhaimmillaan satojatuhansia kävijöitä vuodessa, mutta luvut eivät ole kasvaneet merkittävästi 2000-luvun aikana.
Suomen kasinokulttuuri ei ole markkinavetoinen, vaan monopolivetoinen. Veikkauksen yksinoikeus tarkoittaa sitä, että kilpailua ei synny, eikä tarjontaa kehitetä samalla logiikalla kuin avoimilla markkinoilla.
Tampereen kasino suljettiin vain muutaman vuoden jälkeen
Helsingin Casinon lisäksi myös Tampereella oli aikaisemmin kasino, mutta se jäi lyhyeksi kokeiluksi. Veikkauksen operoima Casino Tampere avattiin näyttävästi joulukuussa 2021 Nokia Arenan yhteyteen, ja sitä pidettiin merkkinä siitä, että kivijalkakasinotoimintaa haluttiin Suomessa vihdoin laajentaa Helsingin ulkopuolelle.
Kasino ehti olla toiminnassa vain noin kaksi vuotta, ennen kuin Veikkaus ilmoitti sen sulkemisesta joulukuussa 2023. Virallisena syynä olivat heikot taloudelliset näkymät ja muuttunut toimintaympäristö.
Käytännössä kävijämäärät jäivät odotettua pienemmiksi, eikä kasino onnistunut vakiinnuttamaan asemaansa osana tamperelaista vapaa-ajan tarjontaa.
Tampereen kasinon kohtalo kertoo paljon suomalaisesta kasinokulttuurista. Vaikka sijainti oli erinomainen ja tilat modernit, kilpailutilanne oli olematon ja tarjonta rajattua. Pöytäpelien määrä oli pieni, pelivalikoima suppea ja aukioloajat heikot.
Myös ajoitus oli haastava. Kasino avattiin keskellä koronapandemian jälkimaininkeja, jolloin kuluttajien tottumukset olivat jo siirtyneet entistä vahvemmin verkkoon.
Pikakasinot ovat pelaamisen isoin trendi
Yksi ilmiö on muuttanut kasinopelaamista Suomessa perusteellisesti, nimittäin pikakasinot. Rekisteröitymisvapaat kasinot nousivat esiin 2010-luvun lopulla, mutta 2020-luvulla niistä on tullut uusi normi.
Pikakasinoiden läpimurto perustuu siihen, että pelaamisen aloittaminen ei vaadi käyttäjätunnuksia, salasanoja tai lomakkeiden täyttämistä. Tunnistautuminen tapahtuu suoraan pankin kautta, ja sama prosessi hoitaa myös kotiutukset.
Pelaaja voi siirtyä talletuksesta ensimmäiseen peliin minuuteissa ja saada voitot tililleen yhtä nopeasti. Tämä eroaa ratkaisevasti kivijalkakasinosta, jossa pelaaminen vaatii fyysisen käynnin, ja perinteisistä nettikasinoista, joissa rekisteröityminen ja vahvistukset hidastavat prosessia.
Trendin mittakaavaa kuvaa se, että valtaosa uusista nettikasinoista julkaistaan nykyisin pikakasinomallilla. Operaattorit eivät enää rakenna uusia brändejä vanhan rekisteröintimallin varaan, koska pelaajien odotukset ovat muuttuneet pysyvästi. Pikakasinot ovat myös madaltaneet kynnystä satunnaiselle pelaamiselle.
Vastuullisuus herättää keskustelua
Pelaamisen vastuullisuudesta on puhuttu viime vuosina poikkeuksellisen paljon. Kritiikki ei kohdistu vain ulkomaisiin nettikasinoihin, vaan myös Veikkaukseen ja tulevaan lisenssijärjestelmään, jota on jo etukäteen kritisoitu.
Veikkauksen kohdalla keskustelua on käyty etenkin siitä, miten monopolimalli on toiminut käytännössä: järjestelmän pitäisi ehkäistä haittoja, mutta samalla yhtiö on pitkään rahoittanut toimintaansa juuri pelaamisesta saatavilla tuloilla.
Tilastopuolella kuva on kaksijakoinen. THL:n väestötutkimuksessa vuonna 2023 kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 4,2 prosenttia vastaajista, mikä vastaa väestötasolla noin 151 000 ihmistä.
Samoissa aineistoissa näkyy myös haittojen laajempi ulottuvuus: noin viidennes suomalaisista kertoo, että lähipiirissä on ollut ongelmallista rahapelaamista. Vastuullisuus ei siis ole vain pelaajien oma asia, vaan myös perheiden ja lähipiirin kuorma.
Ulkomaisia nettikasinoita taas on arvosteltu erityisesti siitä, että ne ovat pyrkineet tavoittamaan suomalaisia markkinoinnilla, vaikka Suomessa on ollut tiukat säännöt rahapelien mainonnasta. Poliisihallitus on puuttunut toimintaan useaan otteeseen: yksittäisiä yhtiöitä on kielletty markkinoimasta palveluitaan Suomeen ja kieltoja on tehostettu miljoonaluokan uhkasakoilla.
