Kirsi Kunnas oli yksi suomalaisen kirjallisuuden merkittävimmistä nimistä. Hänen vaikutuksensa ulottuu lastenrunoudesta aikuislyriikkaan, suomentamiseen ja koko suomen kielen ilmaisun rikastamiseen. Tässä artikkelissa käydään läpi kuka Kirsi Kunnas oli, hänen perhetaustansa, vanhempansa, elämänvaiheensa, ihmissuhteensa, sekä se, miksi hänen työnsä elää vahvasti yhä nyky-Suomessa.
Artikkeli perustuu aiemmin koottuun ja tarkistettuun tutkimustietoon, eikä uusia lähteitä ole käytetty.
Kuka Kirsi Kunnas oli?
Kirsi Marjatta Kunnas-Syrjä (o.s. Kunnas) oli suomalainen runoilija, lastenkirjailija, suomentaja ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan erityisesti siitä, että hän uudisti suomalaisen lastenrunouden kieltä: toi siihen leikkiä, rytmiä, huumoria ja älyllistä vapautta.
Kunnas ei ollut vain lasten kirjailija, vaan moniulotteinen kirjallinen vaikuttaja, jonka tekstit puhuttelevat sekä lapsia että aikuisia – usein samanaikaisesti.
Syntymä ja kuolema
Kirsi Kunnas syntyi 14. joulukuuta 1924 Helsingissä. Hän eli pitkän ja aktiivisen elämän ja kuoli 8. marraskuuta 2021 Ylöjärvellä, kotonaan, nukkuessaan.
Hänen elämänkaarensa kattoi lähes koko modernin Suomen historian itsenäisyyden alkuvuosista 2020-luvulle asti.
Perhetausta ja lapsuus
Vanhemmat
Kirsi Kunnas syntyi vahvasti kulttuuriseen ja taiteelliseen perheeseen.
- Isä: Väinö Kunnas – kuvataiteilija ja maalari
- Äiti: Sylvi Kunnas – taiteilija (toimi mm. kuvataiteen ja kuvituksen parissa)
Molemmat vanhemmat olivat osa 1920–1930-lukujen taiteellista ja kulttuurista ilmapiiriä. Kodissa liikuttiin luontevasti taiteen, kirjallisuuden ja ajattelun maailmassa, mikä vaikutti ratkaisevasti Kunnaksen myöhempään kirjailijuuteen.
Isän varhainen kuolema
Kirsi Kunnaksen isä kuoli, kun Kirsi oli vasta pieni lapsi. Tämä varhainen menetys vaikutti perheen rakenteeseen ja lapsuuden kokemuksiin, mutta ei katkaissut yhteyttä taiteeseen.
Isäpuoli
Myöhemmin Kirsi Kunnaksen äiti avioitui uudelleen. Hänen isäpuolensa oli Einari J. Vehmas, tunnettu taidekriitikko ja kulttuurivaikuttaja. Vehmaksen kautta Kunnas kasvoi entistä syvemmin kirjallisen ja taiteellisen keskustelun keskellä.
Koulutus ja kirjailijanuran alku
Kirsi Kunnas aloitti kirjallisen uransa nuorena. Hän kirjoitti aluksi myös aikuislyriikkaa, ja hänen varhaiset runonsa käsittelivät vakavia, filosofisia ja eksistentiaalisia teemoja.
Vähitellen lastenrunous nousi hänen tuotantonsa keskiöön – ei siksi, että hän olisi pitänyt sitä “helpompana”, vaan koska hän näki lasten kirjallisuuden taiteellisesti yhtä vaativana kuin aikuisille suunnatun runouden.
Tiitiäisen satupuu ja läpimurto
Vuonna 1956 julkaistu Tiitiäisen satupuu teki Kirsi Kunnaksesta koko kansan tunteman kirjailijan. Teos mullisti käsityksen siitä, millaista lastenrunous voi olla.
Miksi teos oli merkittävä?
- kieli oli leikkisää mutta älykästä
- rytmi ja sointi olivat keskiössä
- runot kestivät aikuislukijan katseen
- mielikuvitus sai olla villi ja vapaa
Tiitiäisen satupuu ei ollut vain lasten kirja – siitä tuli osa suomalaista kulttuuriperintöä.
Avioliitto ja perhe
Puoliso
Kirsi Kunnas avioitui vuonna 1957 kirjailija Jaakko Syrjän kanssa. Avioliitto kesti koko elämän, ja puolisot jakoivat kiinnostuksen kirjallisuuteen, kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen ajatteluun.
Lapset
Pariskunnalla oli kaksi poikaa:
- Martti Syrjä
- Mikko Syrjä
Molemmista tuli myöhemmin tunnettuja muusikoita ja keskeisiä jäseniä suomalaisessa rock-yhtyeessä Eppu Normaali. Tämä tekee Kunnaksen perheestä poikkeuksellisen kulttuurisesti merkittävän myös kirjallisuuden ulkopuolella.
Elämä Ylöjärvellä ja Tampereen seudulla
1960-luvulla perhe osti vanhan koulurakennuksen Ylöjärven Takamaalta, josta tuli heidän kotinsa. Maaseutu, luonto ja hiljaisuus tarjosivat Kunnakselle työrauhan kirjoittamiseen.
Myöhemmin perhe asui myös Tampereella, mutta Ylöjärvi säilyi Kunnakselle tärkeänä paikkana koko elämän ajan. Hän myös kuoli siellä, tutussa ympäristössä.
Suomentajan työ ja kansainvälinen vaikutus
Kirsi Kunnas teki mittavan uran myös suomentajana. Hän käänsi suomeksi lukuisia runoja ja lastenkirjoja, erityisesti englanninkielisestä kirjallisuudesta.
Hänen käännöstyönsä merkitys on suuri, koska:
- hän ei vain “kääntänyt”, vaan loi uutta suomenkielistä runoutta
- hän toi maailmanlastenkirjallisuuden osaksi suomalaista kieltä
- monet suomennokset ovat yhä käytössä
Taiteen akateemikko ja palkinnot
Kirsi Kunnakselle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi, joka on yksi Suomen korkeimmista taiteellisista kunnianosoituksista. Lisäksi hän sai useita valtion kirjallisuuspalkintoja ja muita merkittäviä tunnustuksia.
Nämä eivät olleet vain kunnianosoituksia yksittäisistä teoksista, vaan koko elämäntyöstä.
Kirsi Kunnaksen perintö
Kirsi Kunnaksen merkitys ei ole vähentynyt hänen kuolemansa jälkeen. Hänen runonsa:
- elävät koulujen opetuksessa
- kuuluvat päiväkotien ja kotien arkeen
- toimivat esikuvina uusille kirjailijasukupolville
- osoittavat, että lasten kirjallisuus voi olla korkeaa taidetta
Hän muutti pysyvästi tapaa, jolla suomen kieltä käytetään leikillisesti, rytmisesti ja rohkeasti.
Yhteenveto
Kirsi Kunnas oli paljon enemmän kuin lastenrunojen tekijä. Hän oli:
- kulttuuriperheessä kasvanut kirjailija
- taiteilijoiden ja ajattelijoiden ympäröimä lapsi
- puoliso ja äiti, jonka perhe jatkoi kulttuurityötä omilla aloillaan
- runouden uudistaja ja suomen kielen rikastuttaja
Hänen elämäntyönsä on syvästi juurtunut suomalaiseen identiteettiin – ja se tulee elämään vielä pitkään tulevaisuudessa.
