Kuinka paljon naisia kuoli sisällissodan taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä? Tämä kysymys on osa Suomen sisällissodan traagista historiaa, jossa naisetkin joutuivat sodan julmuuksien keskelle. Vuoden 1918 sisällissodan aikana satoja naisia menehtyi taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä, erityisesti punaisten puolella. Tässä artikkelissa tarkastelemme tarkemmin, miten ja missä naiset menettivät henkensä ja millainen oli heidän osansa sodan jälkiselvittelyissä.
Sisällissodan naiset: Aktiivisina taistelijoina ja uhreina
Suomen sisällissota käytiin vuoden 1918 alkupuolella punaisten ja valkoisten välillä. Sodan myötä monet suomalaiset joutuivat taistelemaan elämästään ja ideologiastaan, eikä sukupuoli suojellut ketään. Erityisesti punaisten puolella naiset osallistuivat aktiivisesti taisteluihin ja tukitehtäviin.
Naisia kuoli sisällissodan aikana eri tavoin: osa menehtyi taistelukentillä, osa teloitettiin valkoisten toimesta, ja osa kuoli vankileireillä sodan jälkimainingeissa. Arvioiden mukaan vähintään 755 punaisten riveissä taistellutta naista menetti henkensä. Tämä luku sisältää kaatuneita, teloitettuja ja vankileireillä menehtyneitä naisia.
Kuinka paljon naisia kuoli taisteluissa?
Taisteluissa menehtyneiden naisten määrä sisällissodassa oli huomattava. Arvioiden mukaan noin 70–130 naista kaatui suorissa taisteluissa, erityisesti punaisten riveissä, sillä he olivat osana naisjoukkoja, jotka tukivat punaisten sotatoimia ja osallistuivat jopa eturintaman taisteluihin. Naiset, jotka osallistuivat taisteluihin, olivat pääosin nuoria ja ideologisesti sitoutuneita. Taisteluolosuhteet olivat äärimmäisen vaaralliset, eikä suojaa tai erilliskohtelua annettu sukupuolen perusteella.
Teloitukset – Naisten rankaistukset ja traaginen kohtalo
Sisällissodan jälkeen tuhannet punaiset vangittiin, ja valkoisten voiton myötä alkoi laajamittainen puhdistus. Arvioiden mukaan 420–460 punaisten riveissä ollutta naista teloitettiin sodan loppuvaiheessa ja heti sen päätyttyä. Nämä teloitukset eivät rajoittuneet pelkästään punaisten miespuolisiin taistelijoihin, vaan myös naisia kohdeltiin julmasti ja heidät nähtiin osana ”vihollista.”
Yksi synkimmistä tapahtumista oli Hennalan vankileiri Lahdessa, missä yli 220 naista teloitettiin. Tämä tapahtuma on jäänyt Suomen historiaan yhtenä suurimmista naisvainoista, ja se symboloi naisten kokemia julmuuksia sodan jälkimainingeissa. Usein näitä nuoria naisia pidettiin aatteensa puolesta vaarallisina ja heidän kohtalonsa sinetöitiin nopeasti.
Vankileirit ja naisvankien kärsimykset
Vankileirit olivat sisällissodan synkkä jälkiseuraus, ja niistä tuli paikka, jossa sadat naiset menettivät henkensä. Noin 80–110 naista kuoli vankileireillä olosuhteiden ollessa äärimmäisen rankat ja epähygieeniset. Vankileirien kuolleisuus johtui suurelta osin nälästä, sairauksista ja puutteellisesta terveydenhuollosta.
Näiden leirien olosuhteet olivat ankarat kaikille vangeille, mutta erityisesti naiset joutuivat kohtaamaan julmaa kohtelua. Monet naiset olivat vankeudessa pitkiä aikoja ilman asianmukaista ruokaa ja terveydenhuoltoa, mikä lisäsi kuolemantapauksia. Vankileireillä kuolleet naiset olivat usein hyvin nuoria ja joutuneet leireille joko ideologisten syiden tai vain pienempien yhteyksien takia punaisten joukkoihin.
Naisten osuus sisällissodan uhreina ja heidän muistonsa
Suomen sisällissodan naisuhrien tarina on jäänyt usein vähemmälle huomiolle, vaikka heidän osansa sodassa oli merkittävä ja traaginen. Naiset eivät ainoastaan tukeneet punaisten toimintaa, vaan myös osallistuivat aktiivisesti sodan vaatimuksiin. Monille heistä sodan päättyminen ei tuonut helpotusta, vaan julman kohtalon teloitusten tai vankileiriolosuhteiden muodossa.
Tällä hetkellä naisuhrien muistamista pyritään nostamaan esiin osana Suomen historian käsittelyä. Monet tutkijat, kuten Marjo Liukkonen, ovat tehneet työtä näiden unohdettujen uhrien muistamiseksi ja heidän kohtalonsa tuomiseksi historian valokeilaan. Erityisesti Hennalan tapahtumat on nostettu esille, jotta tulevat sukupolvet ymmärtäisivät sodan koko traagisuuden ja sukupuolten tasa-arvon puutteen sodan julmuuksien kohteina.
Suomen sisällissota – Trauma ja opetus
Suomen sisällissota oli syvä trauma kansakunnalle, ja erityisesti naisten kohtalo muistuttaa meitä sodan seurauksista. Se osoittaa, kuinka julmia sota-ajan toimenpiteet voivat olla ja miten myös siviilit, sukupuolesta riippumatta, voivat joutua epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Sisällissota on tuonut tärkeän opetuksen suomalaisille siitä, kuinka haavoittuvia siviilit ovat sodan jaloissa, ja kuinka tärkeää on muistaa ne, jotka menettivät henkensä, kuten sadat sisällissodassa kuolleet naiset.
Yhteenveto
Kysymykseen ”kuinka paljon naisia kuoli sisällissodan taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä” ei ole yksinkertaista vastausta, mutta arvioiden mukaan vähintään 755 naista menetti henkensä joko taisteluissa, teloituksissa tai vankileireillä. Heistä noin 70–130 kaatui taisteluissa, 420–460 teloitettiin ja 80–110 menehtyi vankileireillä. Erityisesti Hennalan vankileiri Lahdessa on jäänyt synkkänä esimerkkinä historian kirjoihin, sillä siellä teloitettiin yli 220 naista.
Naiset kärsivät sodan julmuuksista siinä missä miehetkin, ja heidän muistonsa on tärkeä osa Suomen historiaa. Näiden traagisten tapahtumien ymmärtäminen ja muistaminen auttaa meitä oppimaan menneisyydestämme ja pitämään huolen siitä, että tällaiset kohtalot eivät toistuisi. Naisten uhraukset Suomen sisällissodassa ovat osa kansallista muistoa, jota ei tule unohtaa.